Kohtahan se on kauden pääkisakin ovella. Noin kaks kuukautta ehjää harjoittelua takana ja täytyy sanoa, että ei se kyllä juurikaan missään näy. Talviharjoittelulla on siis merkitystä. Keväällä kun aloittaa niin treenitulokset kyllä nousee, mutta kisoihin niitä ei saa siirrettyä. Eipä sillä, että treeneissäkään mitään maatamullistavaa olisi tapahtunut.
No, lähdetään nyt kuitenkin kisoihin ja katsotaan mitä tapahtuu. Tilanne on vanhaa urheiluselostusta mukaillen, että mahdollisuudet on "onnenkantamoisella jopa yli 16 metrin". No taso on niin huono, että pikkaisen yli 16 metrilläkin voi olla korkealla. Onhan se huolestuttavaa kun ei miehet kehity... eikä edes pojat.
On tämä kesä antanut ainakin hieman virikettä ja tällä hetkellä näyttää jopa siltä, että ura jatkuu vielä muutaman vuoden ajan. Vuositason suunnittelua tässä ei jaksa tehdä, joten pitää rakentaa suunnitelmat pariksi vuodeksi kerrallaan. No joo, ei tässä nyt mitään tarkkoja suunnitelmia tehdä kun ei koneita olla, mutta kyllähän se pari ehjää treenikautta vaatii jos meinaa jotain saada aikaiseksi. Tämä kesä on ainakin opettanut paljon asioita, jotka pitää korjata. Osan kimppuun on käytävä heti syksystä ja osan kimppuun sitten keväämmällä.
Punttihommat on onneksi helppo rakentaa, mutta liikkeen ja terveyden ylläpidossa on melko paljon haastetta. Jospa sitä jotain ajatuksia on kuitenkin syntynyt;-) Jos luottais siihen, että liikkuvaa punttia tekemällä myös mies pysyy liikkeessä ja terveenä:-) Jos ei meniskään 'suomalaiseen miinaan' eli rakentaiskin hommaa tehon eikä voiman kautta..
Mutta eipähän tässä muuta kuin kohti Espoota. Onneksi on luvannu perjantaiaamulle vähän vettä niin riittää jännitystä...
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti